Kiertotalous

Teräs on kiertotalouden edelläkävijä - Aulis Lundell Oy

Ikuinen teräs - kiertotalouden suunnannäyttäjä

Ihmiset ja yritykset haluavat nyt tehdä ympäristötekoja ja kannustavat myös muita tekemään kestäviä päätöksiä. Kestävä elinkaarilaatu syntyy pitkäjännitteisen ja vastuullisen työn tuloksena, joka yrityksen tulee voida luotettavasti osoittaa. 

Kiertotalous, eli materiaalien hyödyntäminen tehokkaasti ja kestävästi luonnonvaroja säästäen, on noussut puheenaiheeksi kaikilla yhteiskunnan aloilla, myös rakentamisessa. Kiertotalouden keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät. Optimitilanteessa jätettä ei enää synny, kun ylijäämämateriaalit ovat raaka-ainetta muille ja tuotteet suunnitellaan käytettäviksi yhä uudelleen.

Teräs on materiaali, jota hyödynnetään joka ikisessä rakennuksessa.

Hiilineutraali yhteiskunta on Suomen pitkän aikavälin ilmastotavoite, jonka saavuttamisessa materiaalivalinnat ovat merkittävässä osassa. Suomessa kuluttajien suurimmat vaikutukset ympäristöön aiheutuvat liikenteestä, ravinnosta ja asumisesta. Rakentamisessa tulisi suosia vähähiilisiä ja kestäviä materiaaleja, kuten terästä. Teräs on kierrätettävä ja ekologinen materiaali – pientalon runkokomponenttien valmistamiseksi riittää neljä autonromua, eikä esivalmistetuista komponenteista synny jätettä. Tarvittaessa jokainen teräskomponentti voidaan irrottaa ja käyttää uudelleen, ja käyttöajan päätyttyä teräsrunko voidaan kokonaisuudessaan kierrättää.

Kevytrakentaminen on ympäristöteko, sillä rakennetun ympäristön päästöt syntyvät rakennusmateriaalien valmistuksesta, rakennustyöstä, energian käytöstä, huollosta, korjauksista sekä purkamisesta ja purkujätteiden käsittelystä. Lisäksi kevytrakentaminen on rakentajalle ergonomisin vaihtoehto, joka tuo rakennukseen myös eniten muuntojoustavuutta ja asukkaalle eniten tilaa. Tiesitkö muuten, että terästä kierrätetään enemmän kuin paperia? 

Sinun päätökselläsi on merkitystä yhteisen planeettamme hyvinvoinnille. Kannustetaan toisiamme ja luodaan kestävämpi tulevaisuus yhdessä!

Rakennusten hiilijalanjälki pienemmäksi

Vastuullisesti toimivina panostamme voimakkaasti kestävään kehitykseen ja haluamme osoittaa tuotteidemme aiheuttaman hiilijalanjäljen avoimesti. Rakennushankkeiden elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaan erikoistunut Bionova Oy on laatinut EPD-ympäristöselosteet yrityksemme Gypsteel-rangoille, sekä kevyille ja kantaville teräsprofiileille. Myös Aulis Lundell Oy:n Liune-ovella on EPD-ympäristöseloste. Liunen vastuullisuudesta voi lukea lisää täältä.

Liune Door, vastuullisuus ja EPD-ympäristöseloste

Ympäristö- ja asentajaystävällinen teräs

Ympäristö- ja asentajaystävällinen teräs

Olemme kehittäneet tuotteistamme jo vuosikymmenien ajan sekä ympäristö- että asentajaystävällisiä. Terästuotteidemme asentaminen ei edellytä hitsaamista tai hiomista, ja niiden leikkaustarve työmaalla on vähäinen. Lopputuotteista ei myöskään muodostu mitään vaarallisia jätteitä. Työturvalliselle Gypsteelille on tehty Työterveyslaitoksen ergonomiatutkimus, jonka tuloksista voi lukea lisää täältä. Terästuotteillemme voidaan taata vähintään sadan vuoden kestävyys, suunniteltu käyttöikä vaatii kunnossapitosuunnitelman huomioiden ympäristö- ja käyttöolosuhteet.

Seuraamme aktiivisesti ja ennakoimme tulevia muutoksia ympäristö-, turvallisuus- ja kemikaalilainsäädännössä, sekä noudatamme voimassa olevia EU:n kemikaalimääräyksiä kuten REACH (1907/2006/EC) ja CLP (1272/2008/EC). Vaadimme myös materiaalin toimittajiltamme REACH -määräysten noudattamista.

 

Mielipide (Rakennuslehti vko 16 2020):

Rakennuksille ympäristötase elinkaaren mukaan

Kiertotalous puhuttaa rakentajia, mutta toistaiseksi keskustelu pyörii lähinnä materiaalikysymyksissä eli miten mikäkin raaka-aine voidaan kierrättää. Kiertotalous kehittyy kuitenkin monipuolisemmaksi päivä päivältä. Se pakottaa ajattelemaan asioita pitkäjänteisemmin. Mikä on eri rakentamistapojen vaikutus hiilineutraaliustavoitteisiin? Mikä materiaali pärjää pidemmän päälle resurssiviisauskisassa?
Kiertotalous ei ole materiaalikysymys vaan kansantalouskysymys. Ihmettelyä herättää, kun muutaman kymmenen vuoden ikäisiä asuinrakennuksia tai toimitaloja puretaan joko tehottomina tai korjauskelvottomina. Saadaanko niiden materiaalit talteen? Minkälainen hiilijalanjälki puretusta talosta jää?
Moniin kiertotalouden kysymyksiin rakentamisessa vastataan automaattisesti, että kannattaa rakentaa kestävästi puusta, koska se toimii hiilinieluna. Olen itse sillä kannalla, että jos haluamme olla rehellisiä, näin yksinkertainen vastaus ei kelpaa.
Me täällä puhtaan luonnon lintukoto-Suomessa olemme eläneet illuusiossa, että ongelmat ovat muualla, meillä on tilanne hallussa ja voimme jatkaa kuten ennenkin. Ei se ole hallussa. Rakentamisessa raaka-aineet ovat ilmeisesti olleet liian halpoja, koska niitä on tuhlattu melko surutta.
Suomi voi olla muutoksen etujoukoissa, koska me pystymme päätöksiin, jos haluamme.
Perinteistä näkökulmaa kestävästä rakentamisesta on laajennettava. Materiaalien hiilijalanjäljen lisäksi meidän on huomioitava rakentamisen ja käytön ajan päästöt koko elinkaaren ajalta. Mielestäni rakennuksille pitää laskea ympäristötase elinkaaren mukaan.
Samalla voimme ennustaa vaikutukset, jos rakennus puretaan 30–40 vuoden kuluttua tai jos sitä käytetään sata vuotta. Siitä syntyisikin mielenkiintoisia laskutoimituksia. Laittaisin itse vertailuun monia asioita: kuinka paljon materiaaleista voi kierrättää ja onko kierrätetty tavara laadultaan alkuperäisen veroista? Ovatko ne uudelleen käytettävissä?
Materiaalin ominaisuuksien lisäksi pisteitä voisi napsia toimivuudesta. Kuinka materiaalit helpottavat muuntojoustavuutta? Nykyistä parempaa joustavuutta tarvitaan paitsi asunnoissa, myös toimistoissa, liiketiloissa, hoitokodeissa – väestörakenteen muuttuessa joka paikassa.
Ympäristötaseeseen kuuluisi mielestäni ilman muuta myös huollon tarve, korroosionkesto, kulutuskestävyys, jopa palon- ja kosteudenkestävyys. Voidaankin perustellusti sanoa, että nykyinen ”rakenna kestävästi puusta” -näkökulma jää aika kapeaksi ja kaipaa rationaalista haastamista. Hiilinielukeskusteluunkin saataisiin uutta näkökulmaa tällaisella aika järkeen käyvällä elinkaaren mittaisella ympäristötaseella.
Leena Lundell, CEO Aulis Lundell Oy
 

Kokemus ja uudet innovaatiot luovat yhdessä hyvän lopputuloksen

Yli 40 vuoden kokemuksella voimme taata teräsrakenteidemme toimivuuden niin pienillä kuin suurillakin työmailla. Valmiina teräsrunkoiset rakennukset ovat kestäviä ja mikä parasta - turvallisia. Yhteistä kaikille tuotteitamme käyttäneille kohteille on modeni ja energiatehokas rakentaminen.

Alla esimerkkejä sairaalakohteista, joissa teräs on todettu hyväksi ja turvalliseksi materiaaliksi. Lisää referenssejämme näet täältä»

siltasairaala

Siltasairaala
Lue lisää

Ulkoseinät ja julkisivut

Espoon_Sairaala_julkisivu_

Espoon sairaala, Jorvin laajennus
Lue lisää

Ulkoseinät ja julkisivut 

Jorvi_alakatto

Jorvin sairaala
Lue lisää

Alakatot, termoelementit

TAYS_yhdyskaytava_julkisivu

TAYS E-siipi yhdyskäytävä
Lue lisää

Ulkoseinät ja julkisivut

 

 

Rakennusinnovaatioita ja tietoa ilmastoystävällisestä teräksestä

Tilaa uutiskirjeemme, niin kuulet ensimmäisten joukossa Liunen tuoteuutuuksista, tarjouksista ja tapahtumista.